Mistäs sitä aloittaisi taas. No jos nyt kuitenki alotetaan vaikka alusta eli maanantaista.
No ennen treenejä kävin äkkiä tallilla ja harjasin varsan ja Kiwan. Vauva on kyllä aikas kiltti ja antaa nätisti nostella jalat ja harjata :). Sieltä sitten 15 vaille viideksi laittamaan Eerikan kanssa Donia. Nää päivät menee jotenki ihan liian nopsaan ja pistää aivot koville, että edes muistaisin mitä oikeen tehtiin maanantaina. Aiheena taisi olla tälläkin kertaa B-laukan perikset. En ollut yhtä tyytyväinen kun viimeksi. enkä oikeen tiiä miksi. Jotenkin en saanut mm. takaa-alastuloissa käsille työntöä ja yhdellä kerralla tämän seurauksena tumpsautin pallean laukan tahtiin kahvoihin ja tästä seurasi tunne etten saa happea... Onneks se ei kuitenkaan sattunut ja ylihengittämisen loputtua olin taas menossa mukana. Tunnin jälkeen jäätiin suunnittelemaan yv- ja pari-kürejä. Mielestäni omastani tuli ihan kiva kunhan se saadaan vielä toimimaan hevosella. Treenien jälkeen Eerika tuli meille yöks,
Tiistai kului kuvaillessa ja siitä kertookin sitten itse kuvat enenmmän :).
Keskiviikkona olikin sit töitä ja niitten jälkee menin Eevalle. Illalla ratsastettiin Emman kanssa Metu. Mun mielestä meni tosi hyvin, vaikkakin kaikki taas tuntui paremmalta kuin miltä videossa näytti... Omat virheet huomaa heti videolta; ohjat on liian pitkät, jalat heiluu, käden heiluu, myötään liikaa selästä jne. Tätäkin listää vois jatkaa loputtomiin. No yritetään kuitenkin pitää mielessä se positiivinen fiilis mikä ratsastuksesta kuitenkin jäi.
Metun Ridaus Blogiin (jälleen linkki, kun ei toimi)
Torstaina olikin kaiken näköistä ohjelmaa, joita en nyt rupea tähän erittelemään. En mennyt ratsastamaan, koska Marika piti yhelle Susannalle Metulla tuntia. Illalla taas vikellys. Edelleenkään ei jäänyt mikään onnistuja-fiilis treeneistä. Tasapaino jutut meni hyvin, mutta tuntui, että kaikissa perusliikkeissä oli jotain huomautettavaa koko ajan eikä mennyt oikeen putkeen. Oman ohjelmankin kokeilin ekan kerran. Joo se oli sit taas mitä oli, ois saanu kyl mennä vähän sujuvammin vaikka ekaa kertaa teinki. Treeniä, treeniä... Luvattuja kuviakaan ei tule viime maanantaina, koska "kuvaajanamme toiminut" Veeran isä olikin kuvaillut paikalla olevia Veeran sukulaisia, eikä ollenkaan meitä.
Perjantaina oli rento päivä. Ensin menin Kiwalla ekaa kertaa mammaloman jälkeen. Luvassa oli vähän käpöttelyä kevyesti kentällä. Varsa käyttäyty tosi nätisti, ei hyppiny äitin päälle eikä mitään sellasta. Kiwakin meni kauniisti kaula kaarella. Ratsastuksen jälkeen vein Kiwan ja varsan rantaan syömään.
Sitten menin Metulla. Tää olikin sit taas ihan kuraa ja varmasti suurin vika oli itsessäni. Hermostuin Mendozaan kun en saanut sitä kantamaan itse päätään ja Metukka hermostui sitten minuun. Lopputuloksena olikin sitten suurin osa tunnista käynti taivuttelua, että olisin saanut sitä edes vähän irti. Eeva antoi ohjeeksi, ettei kannata alkaa tappelemaan, jos se ei meinaa mennä. Pitäisi ottaa vaan suoraan gramaanit jos on vaikeaa. Niin sitten ensi kerralla. Kuvailin sitten vielä varsaa ja mammaa alhaalla.