Huomenna ois tarkotuksena mennä Eevalle ja kuvailemaan, kattomaan Veeran ratsastusta ja auttamaan Veeraa Hetan pesussa :).
maanantai 2. heinäkuuta 2012
Kyllä maalla on mukavaa :)
Lähettiin sunnuntai aamusta ajelemaan mammalle, Hirvensalmeen. Matkaa oli reilu sata kilsaa joten matkaakin oli n 1,5h. Eilinen ja tänäinen meinivät siinä mukavissa merkeissä. Käytiin vähän syömässä paikallisessa Kievarissa, katottiin telkkaa, otettiin aurinkoa, käytiin kirpputoreilla ja heitettiin tikkaa. Yön nukuin piha-aitassa. Sielä oli ihan pirusti hyttysiä joten nukkumisesta ei meinannu tulla oikeen mitään... Tässä muutama kuva retkeltä.
Ton videon väsäilin automatkalla.
lauantai 30. kesäkuuta 2012
When will I see you again?
Perhosia mahanpohjassa... Maanantaina ajattelin, että huomenna olisi se päivä jota olin jo monta kuukautta odottanut. Tuntisin vihdoin tutun tuoksun ja saisin jälleen pussata niin paljon rakastamani hevosen turpaa. Vihdoin tulisi se päivä kun saisin halata Onnia ja ajatella, että kaikki vois olla taas kuten ennen.
I still like you..
1. Love
Listen
7. Forgive
8. Hold still
11. Remember
15. Let it go
18. Talk to someone
Laught
21. Accept
36. Don´t be scared
45. Touch
Breath
Release the fear
Have faith
Surrender
86. Open up
99. Say goodbye
To me there is only you...
Kaipaan niitä hetkii.. Niitä hetkii ku sain vaa kävellä tarhaan ja halata sua. Kaipaan sitä et sain kattoo sua silmiin ja ajatella et oot aina siinä. Kaipaan sitä et sain sanoo kaikille ylpeenä: Mä oon Onnin hoitaja! Kaipaan sun tuoksuu ja liidokkaita askeleita. Ikävöin sitä ku saatoin vaa harjailla sua tuntikausia. Mut kaikkein eniten kaipaan SUA!
Aamulla suunnattiin Eevan kanssa puolentoista tunnin ajomatkalle kohti Loppea. Viihdoin saavuttiin pienen kotitallin pihaan. Näin kentän ja pienen tarhan jossa asusti muutama hevonen. Ja siellä se Onnikin seisoi. Olisi tehnyt mieli pinkaista juoksuksi. Pääsin tarhaan ja annoin sen haistella kättäni. Ensin Onska näytti vähän epäilevältä, mutta päästi sitten kuitenkin mut halaamaan sitä jonka jälkeen kukaan muu heppa ei sitten mun lähelle päässytkään kun Onni päätti häätää ne aina pois kun yrittivät lähelle.
Pyysin saada lupaa vähän harjata Onnia. Talutin sen ulos ja harjauspaikalle. Sitten omistaja kysyikin, että haluaisinko ratsastamaan? Ja totta kai mä halusin. Menin siis ilman satulaa kentälle. Siinä kävelin, ravailin ja laukkailin niin kuin olisin tehnyt aina ennenkin. Onnilla riitti virtaa :). Sain hypätä pari estettäkin. Ja onnihan perinteisesti veti niistä about 10 kertaa ohi. Ja vielä kruununa kaikelle päätin sitten lentääkki sieltä. Ei onneksi sattunu. Mun ratsastuksen jälkeen oli taas aika sanoa mä rakastan sua, nähdään pian... Halasin Onnin tupaa ja annoin sille muutaman pusun. Kyllä siin taas pakosti vierähti muutama kyynelkin poskelle... Omistajan lapset meni vielä pellolle ratsastamaan ja nähtiin autosta kuinka ne laukkas pitkällä heinäpellolla ilman satulaa. Se oli kuin jostain unesta. Ja se uni ois voinu olla mun.
Tiistai illalla Eerikaki tuli tonne mun kaveriks, kun Eeva ja Ipe lähti Viroon. Illalla oli luvassa leffaa ja herkkuja. Keskiviikkona olitiin aamupäivästä muutama tunti töissä. Illalla vikellettiin Metulla ja mentiin kotaan grillaamaan makkaraa ja vaahtokarkkeja. Se kota kyllä savutti sen verran, että nyt kaikki vaatteet haisee ihan savulta. Eeva ja Ipe tuli kotiin vasta to aamulla.
Torstaina mulla alko työt 11:sta ja Eerika lähti siitä sitte kanssa kotiin ajelemaan. Töitten jälkeen menin vielä tallille takas ratsastamaan Metulla. Metu meni tosi hyvin ja olin tyytyväinen. Oli heti alkutunnista tosi kevyt kädelle ja reagoi apuihin halukkaasti ja tarkasti. Laukat meni myös molempiin suuntiin hyvin. Tosin oikea laukka ei ollut ihan niin hyvä kuin viimeksi, mutta ihan hyvä kuitenkin. Ratsastus meni niin myöhäseks, että jäinkin Eevalle yöksi.
Perjantaina ruokin 9:n aikaan hepat, jonka jälkeen menin heti ratsastamaan. Käynnissä ja ravissa Metu oli ihan ok, mutta tiesin jo siinä, ettei laukka tulis menemän yhtä hyvin kuin eilen. Ja niin eihän se sitte mennytkään. Vasen vielä ihan ok ja tempo ja tahtikin pysyivät kurissa. Mutta se oikea... Metukalle iski joku ihmeen ruutitynnyri-vaihde päälle ja en meinannut millään saada laukkaa kuriin ja Metua edes jonkinlaiseen "muotoon". No siinä sitten taas laukattiin ja laukattiin ja laukattiin kunnes Metu vähän rauhottui ja päästi edes jonkin verran irti ohjasta. Kun olin taas hetken tyytyväinen niin laskin raviin. Hetken työskentelin vielä ravissa, minkä jälkeen otin loppuverkat. Äitikin tuli vielä katsomaan varsaa.
Illalla pyöräiltiin äitin kanssa Tanjalle, koska sinnekin oli syntynyt torstai aamulla suokkitammavarsa.
Tästä tulikin nyt tooooosi pitkä tarina, mut toivottavasti jaksatte ees jotain lukea ;).
![]() |
| Halaan ilmaa... Kuvittelen, että halaat takasin. |
Jos nyt mua kuulet niin otan avaimen salaa
Laitan sen lukkoon sisään ja muistojen kirjan avaan
Sitä halaan luen sana sanast, kannest kanteen
I still remember you...
I still miss you...
I still cry because of you
I still love you ♥
Listen
7. Forgive
8. Hold still
11. Remember
15. Let it go
18. Talk to someone
Laught
21. Accept
36. Don´t be scared
45. Touch
Breath
Release the fear
Have faith
Surrender
86. Open up
99. Say goodbye
To me there is only you...
Kaipaan niitä hetkii.. Niitä hetkii ku sain vaa kävellä tarhaan ja halata sua. Kaipaan sitä et sain kattoo sua silmiin ja ajatella et oot aina siinä. Kaipaan sitä et sain sanoo kaikille ylpeenä: Mä oon Onnin hoitaja! Kaipaan sun tuoksuu ja liidokkaita askeleita. Ikävöin sitä ku saatoin vaa harjailla sua tuntikausia. Mut kaikkein eniten kaipaan SUA!
Aamulla suunnattiin Eevan kanssa puolentoista tunnin ajomatkalle kohti Loppea. Viihdoin saavuttiin pienen kotitallin pihaan. Näin kentän ja pienen tarhan jossa asusti muutama hevonen. Ja siellä se Onnikin seisoi. Olisi tehnyt mieli pinkaista juoksuksi. Pääsin tarhaan ja annoin sen haistella kättäni. Ensin Onska näytti vähän epäilevältä, mutta päästi sitten kuitenkin mut halaamaan sitä jonka jälkeen kukaan muu heppa ei sitten mun lähelle päässytkään kun Onni päätti häätää ne aina pois kun yrittivät lähelle.
Pyysin saada lupaa vähän harjata Onnia. Talutin sen ulos ja harjauspaikalle. Sitten omistaja kysyikin, että haluaisinko ratsastamaan? Ja totta kai mä halusin. Menin siis ilman satulaa kentälle. Siinä kävelin, ravailin ja laukkailin niin kuin olisin tehnyt aina ennenkin. Onnilla riitti virtaa :). Sain hypätä pari estettäkin. Ja onnihan perinteisesti veti niistä about 10 kertaa ohi. Ja vielä kruununa kaikelle päätin sitten lentääkki sieltä. Ei onneksi sattunu. Mun ratsastuksen jälkeen oli taas aika sanoa mä rakastan sua, nähdään pian... Halasin Onnin tupaa ja annoin sille muutaman pusun. Kyllä siin taas pakosti vierähti muutama kyynelkin poskelle... Omistajan lapset meni vielä pellolle ratsastamaan ja nähtiin autosta kuinka ne laukkas pitkällä heinäpellolla ilman satulaa. Se oli kuin jostain unesta. Ja se uni ois voinu olla mun.
Tiistai illalla Eerikaki tuli tonne mun kaveriks, kun Eeva ja Ipe lähti Viroon. Illalla oli luvassa leffaa ja herkkuja. Keskiviikkona olitiin aamupäivästä muutama tunti töissä. Illalla vikellettiin Metulla ja mentiin kotaan grillaamaan makkaraa ja vaahtokarkkeja. Se kota kyllä savutti sen verran, että nyt kaikki vaatteet haisee ihan savulta. Eeva ja Ipe tuli kotiin vasta to aamulla.
Torstaina mulla alko työt 11:sta ja Eerika lähti siitä sitte kanssa kotiin ajelemaan. Töitten jälkeen menin vielä tallille takas ratsastamaan Metulla. Metu meni tosi hyvin ja olin tyytyväinen. Oli heti alkutunnista tosi kevyt kädelle ja reagoi apuihin halukkaasti ja tarkasti. Laukat meni myös molempiin suuntiin hyvin. Tosin oikea laukka ei ollut ihan niin hyvä kuin viimeksi, mutta ihan hyvä kuitenkin. Ratsastus meni niin myöhäseks, että jäinkin Eevalle yöksi.
Perjantaina ruokin 9:n aikaan hepat, jonka jälkeen menin heti ratsastamaan. Käynnissä ja ravissa Metu oli ihan ok, mutta tiesin jo siinä, ettei laukka tulis menemän yhtä hyvin kuin eilen. Ja niin eihän se sitte mennytkään. Vasen vielä ihan ok ja tempo ja tahtikin pysyivät kurissa. Mutta se oikea... Metukalle iski joku ihmeen ruutitynnyri-vaihde päälle ja en meinannut millään saada laukkaa kuriin ja Metua edes jonkinlaiseen "muotoon". No siinä sitten taas laukattiin ja laukattiin ja laukattiin kunnes Metu vähän rauhottui ja päästi edes jonkin verran irti ohjasta. Kun olin taas hetken tyytyväinen niin laskin raviin. Hetken työskentelin vielä ravissa, minkä jälkeen otin loppuverkat. Äitikin tuli vielä katsomaan varsaa.
Illalla pyöräiltiin äitin kanssa Tanjalle, koska sinnekin oli syntynyt torstai aamulla suokkitammavarsa.
Tästä tulikin nyt tooooosi pitkä tarina, mut toivottavasti jaksatte ees jotain lukea ;).
maanantai 25. kesäkuuta 2012
Vihdoin jotain treenausta...
Ennen vikellystä olin moikkaamassa varsaa, Emmaa ja Eevaa. Siitä vähän kuvia.
Meillä ei siis oo sen takia ollu pitkään aikaan kunnon vikellystreenejä, koska valmentajamme Liia on ollut nyt yli 2 viikkoa kuumeessa. Viime viikolla treenejä ei ollu ollenkaan. Tänään mentiin itsenäisesti. Tehtiin B-laukan perusliikkeitä sekä käynnissä että laukassa. Tosin en ehtinyt oikeen laukassa menemään kun aika loppui kesken... Käynnissä meni ihan hyvin, mutta aristin tehä vähän jalanheittoja kun pelkään ton mun napakorun puolesta. Ravissa tehtiin vaan selkäänhypyt. Käynnissä tein vielä oman ohjelman joka meni ihan ok, tosin niskaseisonta ei oikeen sujunu. Kuviakin tulee ehkä joskus kun Veeran serkku oli kuvaamassa.
Ja viimesenä, muttei vähäisismpänä: Pääsen huomen KATTOO ONSKAA!!! <3
![]() |
| Herkkä pusuhetki © Emma Peltonen |
Meillä ei siis oo sen takia ollu pitkään aikaan kunnon vikellystreenejä, koska valmentajamme Liia on ollut nyt yli 2 viikkoa kuumeessa. Viime viikolla treenejä ei ollu ollenkaan. Tänään mentiin itsenäisesti. Tehtiin B-laukan perusliikkeitä sekä käynnissä että laukassa. Tosin en ehtinyt oikeen laukassa menemään kun aika loppui kesken... Käynnissä meni ihan hyvin, mutta aristin tehä vähän jalanheittoja kun pelkään ton mun napakorun puolesta. Ravissa tehtiin vaan selkäänhypyt. Käynnissä tein vielä oman ohjelman joka meni ihan ok, tosin niskaseisonta ei oikeen sujunu. Kuviakin tulee ehkä joskus kun Veeran serkku oli kuvaamassa.
Ja viimesenä, muttei vähäisismpänä: Pääsen huomen KATTOO ONSKAA!!! <3
torstai 21. kesäkuuta 2012
Pieni enkeli on nyt mahan tällä puolella :)
Jeee, Kiwa varsoi komean orivarsan tiistai iltana :). Söpöliinillä on läsi ja joka jalassa sukka. Tiistaina siis tuli kiire tallille ku Eeva soitti kasilta saman tien sen jälkee ku vauva oli syntyny. Näin siis sen noin tunnin ikäisenä kun ajelin skootterilla tallille ja pakkailin äkkiä ennen lähtöä. Jätettiin lopulta vauva ja emä tutustumaan toisiinsa ja siirryttiin ylös katsomaan kamerasta, että varsa pääsee nisälle. Aluksi Kiwa vähän aristi nisiä kun ne oli täynnä maitoa, eikä antanut kunnolla imeä. Lopulta varsa kuitenkin pääsi tissille :). Illalla käytiin vielä Eevan kanssa tallivintillä kattelemassa Kiwaa ja varsaa ja varmistamassa, että vauva varmasti imee.
Keskiviikkona Eevalla oli vapaapäivä (lukuunottamatta muutamaa palaveria) ja päästiin nauttimaan ja ihastelemaan vauvaa. Päästettiin kaksikko ekaa kertaa ulkoilemaankin. Ja siitähän Mendoza-eno riemastui. On se varsa vaan niin söpö ja hellyyttävä, että oon ihan rakastunu siihen <3. Illalla menin ratsastamaa Metulla , mut nyt halusin mennä sillee rennosti ja menin ilman satulaa. Olipas helppoa vaa harjata, vetää suitset päähän ja lähtee kentälle. Musta oli jotenki tosi ihana mennä ilman satulaa. Metun selässä oli niin lämmin istua pelkissä farkkusortseissa ja t-paidassa ja vaa nauttia siit hepasta ja sen kivoista askelista. Metu meni muutenki ihan hyvin ja otettiin laukannostoja taas peruutuksesta. Loppukäynnit menin rantaan moikkaamaan Eeva ja Ipeä.
Tänään aamulla mulla oli töitä, mutta olin jo 12 aikaa takas tallilla. Pesin mun harjapoksin ja harjat, ne kun nyt varmaan periytyy Onnilta vauvalle. Sitten vaan rapsuttelin varsaa karsinassa ja tein tuttavuutta sen kanssa. On kyllä tosi rohkea ja reipas oripoika.

Sitten oli vuorossa Metukka. Nyt menin ihan kunnolla varusteilla. Aloitin oikeaan kierrokseen. Vähän aikaa sain irrotella Metua ennen kuin olin tyytyväinen. En tehnyt mitään ihmeellistä, tärkeintä että hevonen kulki rennosti ja oikeinpäin. Sitten siirryin raviin. Olin jo heti alussa aika tyytyväinen Metuun, koska se ei roikkunut ohjissa yhtään ja oli tosi mukavan tuntuinen. Nyt kun Metu oli näin hyvä niin yritin keskittyä mahdollisimman pehmeään käteen, omaan istuntaan ja ratsastamaan mahdollisimman paljon vain pohkeella. Jossain vaiheessa Eeva oli ilmestynyt kattomaan ketän laidalle enkä ollut huomannut yhtään. Pikkasen säikähin :D. Eeva sano, että oli katellu jo ylhäältä et Metu näyttää hyvältä. Ainoo huomautus oli se, että mulla oli väärä kevennys. En oo taas muistanu keskittyy tollassii ku oon yksiksee menny mutta kylhän se pitäis. Laukan alotin vasempaan. Oli tosi kivan tuntunen ja pääsin ottamaan Mendozaa sieltä vähän ryhdikkäämmäksi ja niskaa ylöspäin. Oikeaan kierrokseenkin Metu oli tosi hyvä. Vielä kun Eeva muistutti ottamaan ohjaa lyhyemmäksi sain Metun tosi hyvin kokoon. Olin kyl tosi tyytyväinen poikaan :). Vauva ja Kiwakin pääsi isoon tarhaan kun Metu ja Minda ei ollu siellä.
Sitten oli vuorossa Metukka. Nyt menin ihan kunnolla varusteilla. Aloitin oikeaan kierrokseen. Vähän aikaa sain irrotella Metua ennen kuin olin tyytyväinen. En tehnyt mitään ihmeellistä, tärkeintä että hevonen kulki rennosti ja oikeinpäin. Sitten siirryin raviin. Olin jo heti alussa aika tyytyväinen Metuun, koska se ei roikkunut ohjissa yhtään ja oli tosi mukavan tuntuinen. Nyt kun Metu oli näin hyvä niin yritin keskittyä mahdollisimman pehmeään käteen, omaan istuntaan ja ratsastamaan mahdollisimman paljon vain pohkeella. Jossain vaiheessa Eeva oli ilmestynyt kattomaan ketän laidalle enkä ollut huomannut yhtään. Pikkasen säikähin :D. Eeva sano, että oli katellu jo ylhäältä et Metu näyttää hyvältä. Ainoo huomautus oli se, että mulla oli väärä kevennys. En oo taas muistanu keskittyy tollassii ku oon yksiksee menny mutta kylhän se pitäis. Laukan alotin vasempaan. Oli tosi kivan tuntunen ja pääsin ottamaan Mendozaa sieltä vähän ryhdikkäämmäksi ja niskaa ylöspäin. Oikeaan kierrokseenkin Metu oli tosi hyvä. Vielä kun Eeva muistutti ottamaan ohjaa lyhyemmäksi sain Metun tosi hyvin kokoon. Olin kyl tosi tyytyväinen poikaan :). Vauva ja Kiwakin pääsi isoon tarhaan kun Metu ja Minda ei ollu siellä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



.jpg)
.jpg)
.jpg)

