torstai 8. maaliskuuta 2012

Erikoispostaus: Onnin ja mun yhteinen taival

Päätin nyt siis kertoa teille vähän tarkemmin mun ja Onnin yhteisestä taipaleesta.
Onni tuli siis Kiwatcha-tallille tuntihevoseksi vuoden 2008 syksyllä. Se ei ollut mikään "rakkautta ensisilmäyksellä" -juttu, en oikeastaan alussa pitänyt Onnista erityisemmin. Olin siihen aikaan henkeen ja vereen lämppäri-ihminen ja suokit tuntuivat tosi junteilta ja jyriltä. En pitänyt niillä ratsastamisesta ollenkaan...

No pikkuhiljaa aloin kuitenkin pitämään Onnista yhä enemmän ja siitä se sitten lähti. 2.4.2009 se sitten tapahtui, vaihdoin vanhasta hoitoponistani Akusta, jota olin hoitanut pari vuotta, Onniin. Siitä lähtien poika on ollut vakkari heppani tunneilla ja kolmella leirilläkin ollut leirihoitsu ja -kisahevonen. Tässä pari varhaisinta  kuvaani Onskasta :D.






Vuosien myötä olemme molemmat kehittyneet huimasti ja kaikkea on yhdessä koettu. Meistä tuli tallinkisojen vakio kisapari ja pikkuhiljaa opin ratsastamaan Onnia ja alettiin pyrkimään hevosenkin parempaan takaosan työskentelyyn ja toisaalta etuosan kantamiseen. Alussa Onni oli tosi jäykkä eikä olisi halunnut taipua minnekkään. Eevan ehdotuksesta otimme jossain vaiheessa gramaanit käyttöön ja ne auttoivatkin paljon. Pitkön harjoittelun myötä ruunan liikkuminen onkin parantunut huomattavasti.














Onnin ulkonäkökin on parantunut huomattavasti sen jälkeen kun se tuli Eevalle. Tullessaan se oli aika laiha ja aika kurjan näköinen. Ajan myötä Onnille tuli lihasta ja ehkä vähän mahaa muutenkin :). Mutta se ei siinä haitannut yhtään.



Loppu syksystä 2011 kaikki muuttui, Kiwatcha-talli ilmoitti toimintansa lopettamisesta. Sain kuitenkin Onnin vielä sen jälkeenkin Onnin kahdeksi kuukaudeksi ylläpitoon läheiselle tallille. Tiesin sen olevan viimeisiä juttuja mitä saisin tehdä Onnin kanssa. Päätin siis tehdä vähän kaikkea: juoksutusta,vikellystä, ajoa,esteitä, koulua, maastoja talvipakkasessa, hiihtoratsastusta, peltolaukkaa ja esimerkiksi opettaa Onskalle erilaisia temppuja. Tuo kaksi kuukautta on ollut parhaita kokemuksiani Onnin kanssa vaikkei kaikki ollutkaan aina ruusuilla tanssimista.


Nyt Onni on taas Eevalla ja siellä olen sitä käynyt ratsastamassa.  Nyt yritän nauttia näistä viimeisistä ajoista Onnin kanssa ja toivoa ettei se lähde kovin kauas, että voin sitä käydä moikkailemassa.

1 kommentti:

  1. Sä et tajuu kuin pusrkahin itkuu ton meiän kuvan kohalla :(( kuolin.

    VastaaPoista