Projekti nimeltä Uluwatu

Tänään kävin yksin juoksuttamassa Ulwan. Tarhassa mua odotti kuivuneeseen kuraan sonnustautunut poitsu. No eikun harja käteen ja puunaamaan. Olin tosi iloinen kun sain harjailla ja laitella sitä ihan rauhassa, eikä toinen hötkyillyt yhtään. Sillä on kyllä kärsivällisyys kehittynyt. Enää ei tarvitse pyöriä ja hyöriä vaikka ihan koko ajan ei tapahtuisikaan jotain. Sain myös yksin letkutettua Kakaran vaikkei kukaan pitänyt kiinni vaan oli vain tolpassa suht pitkällä narulla. Se oppii kyllä tosi nopeasti, hieno poika!
Juoksutuksessa mentiin noin puoli tuntia. Ensin mentiin vasempaan, koska ajattelin että on ehkä kivempi aloitttaa "parempaan" suuntaan. Hyvin meni seki vaikka meinasi jossain välissä vähän kiukutella, kun olisi pitänyt ottaa käyntiin niin pysähtyi ja kääntyi kohti. Sekin meni kuitenkin ohi kun muutaman kerran muistutin, että nyt mennään tähän suuntaan ja kävellään.
Sitten vaihdettiin oikeaan. Tähän suuntaan ei sitten enää kiukuteltukaan. Laukkakin tähän suuntaan meni paljon paremmin kuin viime kerralla. Ulwa ei painanut yhtä paljon ulospäin ja laukka pysyi paremmin. Ei otettu kuin lyhyt pätkä ja kaikille jäi hyvä mieli :).  Sitten otettiin vielä vähän ravia ja loppukäynnit. Huomenna mennään Emman kanssa ohjasajamaan poitsu. I´m so excited!
Ps. Käytiin tänään kokeilemassa toisen kerran Bamsse-heppaa vikellykseen :). Ihan kivasti meni vaikka uudet jutut onki välillä vähän jänniä.